Työurasopimus tuo monia laadullisia parannuksia työelämään

22.3.2012

Työmarkkinajärjestöt ovat tänään hyväksyneet neuvottelutuloksen työurien pidentämiseksi.

Esityksen mukaiset toimet pidentävät työuria reilulla vuodella ja pienentävät valtiontalouden kestävyysvajetta arviolta kahden miljardin euron verran.

Tulos esitetään tänään Suomen hallitukselle. Sopimuksen sisältämät eläke- ja työttömyysturvajärjestelmän rakenteelliset muutokset auttavat saattamaan valtiontalouden kestävämmälle pohjalle, jotta menoja ei tarvitse leikata tai veroja korottaa niin rajusti.

SAK:n keskeinen tavoite työuraneuvotteluissa on ollut sellaisten keinojen löytäminen, joiden avulla työntekijät kokevat mielekkäänä jatkaa työssä nykyistä pidempään. Näitä keinoja onnistuttiin uudessa työurasopimuksessa löytämään niin työhyvinvoinnin kuin työterveydenhuollonkin osalta.


Ansiosidonnaisen turvan piirin pääsyä helpotetaan
 

Työelämän laadullisten parannusten lisäksi sopimus nopeuttaa nuorten ja epävarmoissa työsuhteissa olevien pääsyä ansiosidonnaisen turvan piiriin ja varmistaa työttömäksi joutuvien ikääntyneiden työntekijöiden turvan.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly antaa suuren arvon sille, että ay-liikkeen pitkäaikainen tavoite lyhentää ns. työssäoloehtoa saatiin toteutettua. Jatkossa ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin on helpompi päästä, kun oikeus siihen voidaan kerätä kuuden kuukauden työskentelyllä.

- Meille on tärkeää, että palkansaajilla on näkymä turvatummasta tulevaisuudesta aikana, jolloin työsuhteet usein ovat pätkittyneitä. Tällä ratkaisulla parannetaan sekä työuran alku- että loppupäässä olevien, työttömäksi joutuvien työntekijöiden asemaa merkittävästi.

Ikääntyneiden työntekijöiden osalta turva taataan oikeudella saada työvoimaviranomaisen järjestämä tukityö tai muu aktiivitoimi, jolla kuuden kuukauden työssäoloehto jälleen täyttyy. Näiden henkilöiden työttömyysturva määräytyy aiemman työsuhteen palkan perusteella.


Yhteistyön lisäännyttävä työpaikoilla
 

Lyly huomauttaa kuitenkin, että tehty sopimus edellyttää merkittävää sitoutumista ja panostuksia niin työnantajilta kuin maan hallitukselta.

- Työntekijät ovat kantaneet suuren vastuun raamisopimuksessa ja nyt tehdyssä ratkaisussa. Työnantajien on myös syytä lunastaa lupauksensa ja huolehtia yhteistyön lisääntymisestä työpaikoilla. Maan hallituksen on puolestaan panostettava kasvun ja työllisyyden edellytyksiin, Lyly vaatii.

SAK edellyttää myös, että aktiivisen työvoimapolitiikan rahoitus ja sisältö pidetään sellaisessa kunnossa, että työurasopimus muuttuu käytännön toimiksi.


Työurasopimus lyhyesti

 

Mitä sovittiin työelämän kehittämisestä? 
 

  • Nuorten työllistäminen

  • keskusjärjestöt etsivät uusia keinoja nuorten työelämään pääsyn helpottamiseksi 30.9.2012 mennessä
  •  liitot neuvottelevat toimialakohtaiset nuorten työllistämissopimukset 30.11.2012 mennessä
  •  nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen ja koulutusmahdollisuuksien lisäämiseen alle 30-vuotiaille on varattava riittävät resurssit ja koulutustarjonta
    Työssä jatkamisen tukeminen
  • työeläkelaitokset nykyistä tehokkaammin tukemaan työpaikan ja työterveyshuollon yhteisiä varhaisen tuen toimia
  • työeläkelaitoksien, Kelan ja STM:n pilottihanke hoitoon pääsyn nopeuttamiseksi
  • työeläkelaitosten työhyvinvointitoimintaan pelisäännöt
  • työterveyshuolto ottaa kokonaisvastuun kuntoutuksen koordinoinnista
  • työterveyshuollon saatavuutta pienillä työpaikoilla parannetaan eri keinoin
  • tilaajavastuulakiin kirjataan yritysten velvollisuus tarkistaa alihankintayritysten työterveyshuollon asianmukainen hoitaminen
  • selvitetään mahdollisuudet saada käyttöön työntekijän terveystietoja sisältävä seurantaväline
  • terveydenhuoltohenkilöstön työterveyshuollon osaamista tulee kehittää
    Työpaikkojen toimet työhyvinvoinnin edistämiseksi
  • työpaikoilla otetaan käyttöön raamisopimuksen mukaiset ikäohjelmat
  • työpaikoilla varmistetaan ikäohjelmien soveltaminen yksilötasolla tekemällä yksilölliset työurasuunnitelmat
  • liitot kartoittavat alakohtaisesti työhyvinvointitoiminnan nykytilan sekä laativat tämän pohjalta yhteisen toimenpideohjelman
    Osatyökykyisten työllisyyden parantaminen
  • selvitetään osatyökyvyttömyyseläkettä ja työeläkekuntoutusta koskevan ikärajan nostaminen 63:sta 68 vuoteen ja osatyökyvyttömyyseläkkeen mahdollistaminen myös kansaneläkkeessä
  • masennuksen torjuntaa koskevan Masto-hankkeen ehdotusten toimeenpano varmistetaan

Mikä muuttuu työttömyysturvassa? 
 

Vuodesta 2014 alkaen
Parannukset 
 

  • Ansioturvalle pääsy helpottuu: 6 kuukauden työskentelyllä saa oikeuden ansiopäivärahaan
  • Aktiiviajan (koulutus, työllistämistoimet) päiväraha paranee ja sen ehdot selkiytyvät: muutosturvan ansio-osaa maksetaan jatkossa kaikille aktiivisille työttömille
  • Pitkän työhistorian (20 v.) jälkeen irtisanottujen päiväraha paranee työttömyyden alussa
    Rakenteelliset muutokset
  • Yli kolmen vuoden työhistorialla ansiopäivärahan kesto on enimmillään 500 päivää, ellei kieltäydy aktiivitoimenpiteistä.
  • Aktiivitoimenpiteistä kieltäytyvän päivärahan kesto on 400 päivää.
  • Alle kolmen vuoden työhistorialla päivärahan kesto on enimmillään 400 päivää. Aktiivitoimista kieltäytyvien päivärahan kesto on 300 päivää.
  • Lisäpäivien (ns. putki) ikäraja nousee yhdellä vuodella 1957 ja sitä myöhemmin syntyneillä. 60 vuotta täyttäneellä on oikeus aktiivitoimenpiteisiin, jotka uusivat ansiopäivärahaoikeuden vanhalla päivärahan tasolla.
    Mitä sovittiin eläkejärjestelmään?
  • Työeläkkeiden rahoitus turvataan korottamalla työeläkemaksuja molempina vuosina
  • 2015 ja 2016 0,4 prosenttiyksikköä
  • Työmarkkinaosapuolet sitoutuvat neuvottelemaan pitkän aikavälin eläkepolitiikan ja työeläkejärjestelmän uudistuksista
  • Eläkeuudistus voimaan viimeistään 2017 alusta
  • Tavoitteena taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä eläkejärjestelmä
  • Neuvottelujen kohteena ikärajat, varhaiseläkejärjestelmät, työkyvyttömyyseläkkeen tuleva aika, perhe-eläke, palkansaajamaksun vähentäminen eläkepalkasta, eläkkeen karttumat ja niiden alkaminen, indeksit ja eläkemaksut
  • Osa-aikaeläkkeen ikäraja nousee yhdellä vuodella 61 vuoteen vuonna 1954 ja sen jälkeen syntyneillä (voimaan 2015)
  • Varhennettu vanhuuseläke poistuu (voimaan 2014)