Sopimusjärjestelmä
Eri sopimusten
sopijaosapuolet
- Tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa (TUPO) sopijaosapuolina ovat palkansaajien ja työnantajien keskusjärjestöt sekä valtiovalta, hallitus.
- Keskitetyt ja yleiset sopimukset solmitaan palkansaajien ja työnantajien keskusjärjestöjen välillä.
- Työehtosopimukset solmitaan työntekijä- ja työnantajaliiton välillä. TEAMliiton sopijaosapuolet eli työnantajaliitot.
- Paikallisia ja työehtosopimuksen kaltaisia sopimuksia yrityksissä voivat solmia luottamusmies, ammattiosasto ja työntekijät.
- Työsopimus solmitaan työntekijän ja yrityksen välillä.
Miten työehtosopimukset syntyvät ?
Kaikilla ammattiliitoilla, kuten TEAMillakin on neuvottelukumppani työnantajapuolella. Niin työntekijät kuin työnantajat ovat hyvin järjestäytyneitä. Tämä näkyy siinä, että työmarkkinoiden keskusjärjestöt tekevät usein keskitettyjä työehtosopimusratkaisuja, ja että jäsenliitot neuvottelevat omat työehtosopimuksensa näiden keskitettyjen ratkaisujen mukaisina.
Hallitus tukee usein keskitettyjä sopimuksia mm. sosiaali- ja veropoliittisin ratkaisuin. Jos esimerkiksi valtio haluaa muuttaa työaikalainsäädäntöä, se perustaa työryhmän, johon työmarkkinajärjestöjen edustajat kutsutaan mukaan esittämään kantojaan. Tämä malli toimii kaikissa niissä asioissa, joilla on merkitystä työntekijöille ja työnantajille. Yleensä työryhmät tekevät työtään niin kauan, että syntyy yhteisymmärrys. Tätä menettelyä kutsutaan kolmikantayhteistyöksi.
Kolmikantayhteistyön tärkeimpänä tuloksena syntyy TUPO, joka tarkoittaa tulopoliittista kokonaisratkaisua. TUPOssa neuvotellaan niin palkankorotuksista kuin työsuhteen turvaan, työaikaan, koulutukseen tai tasa-arvon edistämiseen liittyvistä kysymyksistä. Tupojen avulla on sovittu äitiys- ja vanhempainlomista, palkkaturvasta konkurssitilanteissa, verohelpotuksista, työttömyysturvasta..... lista on pitkä. TUPO kuvastaa suomalaista mehenkeä, josta käytetään termiä konsensus.
Kun keskusjärjestöt ja valtiovalta ovat saaneet aikaan tupokehykset, liitot ryhtyvät neuvottelemaan työehtosopimuksista (TES) niiden pohjalta. Sopimuksen sisällöstä neuvotellaan yleensä kahden vuoden välein. TUPO syntyy vain, jos valtaosa liitoista neuvottelee sen pohjalta sopimuksensa. Jos riittävää enemmistöä ei löydy, seurauksena on liittokohtainen kierros. Suomessa on tehty tupoja jo lähes 40 vuoden ajan muutamia liittokierroksia lukuun ottamatta.
Solmitut sopimukset koskevat kaikkia alan työntekijöitä ja työnantajia, niitäkin, jotka eivät kuulu liittoon. Tätä asiaa kuvaa termi yleissitovuus. Yleissitovuus edellyttää, että liitossa on riittävästi ko. alan jäseniä.