NGU:n uuden vuosituhannen tasa-arvohaasteet

Naisten ja miesten yhtäläiset mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon ovat edenneet pohjoismaissa. Työelämän haasteet liittyvät muutoksiin työn organisoinnissa, kansainvälistymisessä, kiristyvässä kilpailussa ja työvoiman tarjonnassa.

Ammattitaitovaatimukset kasvavat, millä on heijastusvaikutuksia niin koulutukseen kuin työn käytännön organisointiinkin. Elinikäinen oppiminen ja uuden teknologian tehokas käyttöönotto kulkevat käsikädessä. Työn ja perheen yhteensovittaminen säilyy ajankohtaisena asiana.

Palkkasyrjinnän poistaminen säilyy ammattiliittojen haasteena. Oikeudenmukaisten palkan määräytymisperiaatteiden kehittäminen on lähtenyt liikkeelle, mutta paljon jää vielä tehtäväksi jatkossa. Työpaikkakohtaiset tasa-arvosuunnitelmat voisivat olla hyviä käytännön työvälineitä seurata palkkaeroja.

Miesten mukaan saaminen tasa-arvotyöhön tulee entistä tärkeämmäksi. Oikeus isyyteen ja isän mahdollisuudet yhdistää työ ja perhe-elämä ovat haasteita, joissa tarvitaan niin kansallisten tasojen lainsäädännön kehittämistä kuin myös pehmeämpiä toimia.

Koulutus on parantanut naisten asemaa sekä työelämässä että politiikassa, mutta se ei ole vielä johtanut tasa-arvoon työpaikoilla. Naisen ura kehittyy hitaammin ja palkkataso pysyy matalampana kuin miehen.

Naiset ovat valmiita vastaamaan suuriin haasteisiin työelämässä. Heillä on uusia näkökulmia ja vahvoja näkemyksiä työelämän laadun parantamiseksi, mutta naisten voimavaroja ei käytetä läheskään vielä riittävästi. Koulutusvalinnat ovat usein sukupuolisidonnaisia, niitä ohjaavat edelleen asenteet ja uskomukset sukupuolten välisistä tehtävistä.

Työmarkkinat – työtehtävät, ammatit, ammatti- ja koulutusalat – jakaantuvat pohjoismaissa jyrkästi sukupuolen mukaan. Tämä johtuu pitkälti siitä, että laaja julkinen sektori tarjoaa runsaasti sellaisia työtehtäviä, joita naiset Euroopan maissa hoitavat kotona.

Tässä asiakirjassa tasa-arvolla tarkoitetaan sukupuolten välistä tasa-arvoa.