Neuvottelujärjestys

Keskusjärjestöjen välisessä yleissopimuksessa ja työehtosopimuksissa on määräyksiä neuvottelujärjestyksestä, eli siitä, kuka neuvottelee, mistä asiasta ja kenen kanssa.

Neuvottelumääräykset koskevat kirjaimellisesti vain tilanteita, joissa sekä työnantaja että työntekijä ovat järjestäytyneitä omiin liittoihinsa. Määräyksiä voidaan soveltaa myös työnantajaliittoon kuulumattomissa yrityksissä.

Mikäli työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä, on niistä neuvoteltava ensin paikallisesti. Neuvottelut etenevät seuraavassa järjestyksessä, kunnes asia saadaan sovittua:

  1. Työntekijä neuvottelee esimiehensä kanssa. Mikään ei estä luottamusmiehen käyttämistä avustajana alusta alkaen.
     
  2. Työosaston luottamusmies neuvottelee osaston johdon/työnantajan kanssa.
     
  3. Pääluottamusmies neuvottelee työnantajan kanssa.

Pienillä työpaikoilla vaiheittaista neuvottelujärjestystä ei voi soveltaa kirjaimellisesti, eikä myöskään työpaikoilla, joissa ei ole luottamusmiestä.

Ellei erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, siirtyy asia neuvottelujärjestyksen mukaisesti liittojen ratkaistavaksi. Jos työntekijä- ja työnantajaliiton välisissä neuvotteluissakaan ei erimielisyyttä saada sovittua, se saatetaan joutua ratkaisemaan oikeusteitse, jolloin jäsen voi hakea oikeusapua liitolta.

Oikeusapu

TEAM -liitto voi myöntää jäsenilleen tarvittaessa oikeusapua työsuhteeseen liittyvissä asioissa. Näitä asioita ovat esimerkiksi erimielisyydet työnantajan kanssa työsuhteen ehdoista, työsuhteen päättymisestä tai palkkasaatavista.  

Oikeusapu kattaa myös sosiaalivakuutusasiat, esimerkiksi valitukset tapaturmavakuutuslakiin ja eläkelakeihin perustuvista päätöksistä.

Oikeusapuun kuuluu kaikki asian hoitamiseen liittyvät kulut, myös vastapuolelle tuomittavat oikeudenkäyntikulut siinä tapauksesa, että juttu hävitään.