Artikkelit

Liika lämpö on vaarallista

Ei lämpö luita riko. Sanoo vanha sananlasku. Kesälämpö onkin lomailijalle odotettu ihanuus. Samoin saunan löylyt virkistävät mukavasti. Hyvään ja terveelliseen työympäristöön kuumuus ei kuitenkaan kuulu. Mitä sitten tulisi tehdä kesähelteiden taas iskiessä työpaikoille?

Yksilöiden lämmönsietokyky vaihtelee huomattavasti riippuen esimerkiksi iästä ja terveydentilasta. Työpaikalla onkin syytä selvittää työtilan lämpötilan, kosteuden ja ilmanvaihdon merkitys ihmisten terveydelle. Aina ei ole mahdollista lämpötilaa saada sopivaksi, mutta työtä voi keventää ja työvuoron tai -jakson pituutta lyhentää työnkierrolla tai tauotuksin.

Ilmanvaihdon suunnitteluun ja järjestämiseen on olemassa seuraavat suositusarvot:

• kevyt istumatyö 21-25 °C
• muu kevyt työ 19-23 °C
• keskiraskas työ 17-21 °C
• raskas työ 12-17 °C

Toisaalta tiedetään, että ilman suhteellinen kosteus tulisi olla 30–70 %. Näissä suositusarvoissa tulisi pysyä, jos halutaan varmistua työilman terveellisyydestä. Lyhyet tilapäiset heitot eivät tietenkään ole vaarallisia. Mutta esimerkiksi täysi työpäivä yhtäjaksoisesti 30 °C:n kuumuudessa keskiraskaassa työssä, jota teollisuustyö monesti on, uhkaa jo varmasti terveyttä. On vielä huomioitava yksilölliset ominaisuudet. Terveyden uhka on suuri, jos ihmisellä on esimerkiksi sydämen toimintahäiriöitä tai verenpainetauti. Työterveyshuollon asiantuntemusta on hyvä käyttää arvioitaessa lämpöolosuhteiden terveysvaikutuksia. Riittävän usein toistuvat elpymistauot ja runsas nesteen nauttiminen ovat aina toimivia ratkaisuja, jos ilmanvaihtotekniikka pettää.

Työturvallisuuslaki säätää fysikaalisista tekijöistä 39 § 1 momentissa seuraavasti:

”Työntekijän altistuminen turvallisuudelle tai terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttaville lämpöolosuhteille, melulle, paineelle, tärinälle, säteilylle tai muille fysikaalisille tekijöille on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei näistä tekijöistä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle taikka lisääntymisterveydelle.”

Toisaalta lain 10 § velvoittaa arvioimaan työpaikan riskit. Lämpöolojen osalta tämä tarkoittaa, että työnantajan on tunnistettava lämmöstä aiheutuvat vaarat ja arvioitava niiden merkitys työntekijän terveydelle ottaen huomioon muun muassa yksilölliset tekijät ja työn kuormittavuuden. Yleisesti ongelmaksi on koettu se, ettei lämpötiloista ole lakitasoa tarkempia normeja. Niinpä saatetaan kuvitella, ettei tarvitse tehdä mitään. On kuitenkin ymmärrettävä, että tarkempien normien puuttuessa tulee lakia tulkita yleisen terveystietämyksen tai lääketieteellisen tutkimustiedon perusteella.

Työturvallisuuslain 8 § 1 momentti velvoittaa työnantajan huolehtimaan työntekijöiden terveydestä työssä tarpeellisilla toimenpiteillä. Edellä kuvatun mukaisen riskien arvioinnin jälkeen työnantajan on otettava kanta siihen, onko riski hyväksyttävällä tasolla vai liian suuri, jolloin on ryhdyttävä pienentämään riskiä. Työturvallisuuslain 10 § 3 momentin mukaan työnantajalla on oltava hallussaan työpaikan riskien arviointi. Tämä tarkoittaa, että se on jotenkin todennettavissa. Työnantajan on pakko ottaa kantaa myös lämpöriskeihin ja tarvittaviin suojelutoimenpiteisiin.

Työterveyslaitoksen julkaisema Työturvallisuuslaki – Soveltamisopas – kirja toteaa: ”Jos työhuoneen lämpötila teknisistä toimenpiteistä huolimatta ylittää poikkeuksellisesti 28 °C, altistumisaikaa lyhennetään vakiintuneen käytännön mukaan eräillä aloilla 50 minuuttiin tunnissa. Jos lämpötila ylittää 31 °C, altistumisaikaa lyhennetään 45 minuuttiin tunnissa.”

Edellä kuvattujen ohjeiden mukaan pitäisi työpaikoilla ryhtyä toimenpiteisiin lämmöstä aiheutuvien riskien vähentämiseksi. Lain mukaan riskit olisi mahdollisuuksien mukaan poistettava. Jos tämä ei ole mahdollista, ne on vähennettävä minimiin esisijaisesti teknisin toimenpitein ja toissijaisesti henkilöitä suojaamalla. Mitkään toimenpiteet eivät saa aiheuttaa työntekijälle kustannuksia tai heikentää ansiotasoa. Mikäli jostain syystä työpaikalla syntyy tulkintakiistoja riskin suuruudesta tai toimenpiteistä, on syytä ottaa pikaisesti yhteyttä työsuojeluviranomaiseen eli nykyisin Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueeseen. Työsuojeluviranomaisella on oikeus ja velvollisuus valvoa työturvallisuuslain noudattamista sekä tulkita lain säännöksiä. Myös TEAM-liitosta annetaan tarvittavia toimintaohjeita. Viranomaisvaltuuksia liitolla ei kuitenkaan ole.

Hyvää turvallisuusjohtamiskäytäntöä noudattavia työpaikkoja eivät kesän kuumat yllätä. Niissä on sovittu erilaisista organisatorisista ratkaisuista, ellei ilmastoinnilla saada työtilojen lämpötilaa hyväksyttävälle tasolle. Hyvässä työpaikassa ymmärretään, ettei inhimillisistä, terveydellisistä eikä lainsäädännöllisistä syistä työntekijää tule altistaa kuumuudelle.

Lisätietoja lämpöoloista ja ilmastoinnista Työterveyslaitoksen sivuilta.

Kari Mäkelä
työympäristösihteeri