Tästä on kysymys

Oikeus järjestäytyä

Suomessa jokaisella työntekijällä on oikeus kuulua ammattiliittoon. Suurin osa työntekijöistä myös niihin kuuluu. Työnantaja voi periä ammattiliiton jäsenmaksun suoraan palkasta ja tilittää sen ammattiliitolle. Jos jäsen haluaa, hän voi myös itse maksaa jäsenmaksunsa.

Oikeus saada apua

Ammattiliittoon kuuluvilla työntekijöillä on oikeus valita työpaikalle luottamusmies. Luottamusmies valvoo, että työehtosopimusta noudatetaan, ja avustaa jäsentä, jos hänelle on tullut työsuhteessa ongelmia, joita hän ei itse esimiehensä kanssa kykene selvittämään. Jos työpaikalla ei ongelma ratkea, ammattiliitto voi selvittää asiaa yhdessä työnantajaliiton kanssa. Liitto voi myöntää jäsenelleen myös oikeusapua.

Oikeus minimeihin

Suomessa työnteon vähimmäisehdoista sovitaan yleensä valtakunnallisissa työehtosopimuksessa. Lainsäädäntö antaa sopimuksille raamit, mutta esimerkiksi minimipalkasta ei ole mitään lakia. Se määritellään työehtosopimuksissa. Myös työnantajilla on omat liittonsa, työnantajaliitot. Työehtosopimukset tehdään Suomessa yleensä työntekijäliiton eli ammattiliiton ja työnantajaliiton välillä.

Jos työnantaja ei kuulu työnantajaliittoon, sen on yleensä ns. yleissitovuuden nojalla noudatettava alalle tehtyä työehtosopimusta.

Niin kutsutuissa tulopoliittisissa kokonaisratkaisuissa eli tupoissa, työntekijöiden ja työnantajien keskusjärjestöt sekä valtiovallan edustajat neuvottelevat. Tupoissa sovitetaan usein yhteen verotusta ja palkankorotuksia. Valtiovalta on niissä sitoutunut toteuttamaan uudistuksia lainsäädännössä. Työntekijä- ja työnantajaliitot neuvottelevat keskenään siitä, miten ne pystyvät soveltamaan tupossa sovittuja asioita keskinäisessä työehtosopimuksessaan. Viime aikoina työantajajärjestät ovat kertoneet voimakkaista haluistaan luopua tulopoliittisista kokonaisratkaisuista.

Oikeus parempaan

Työntekijä voi itse sopia työnantajansa kanssa työsopimusta tehdessään työehtosopimusta paremmista työehtoista, jos pystyy. Samoin yrityksissä voidaan tehdä vähimmäistasoja parempia sopimuksia.

Oikeus lakkoon

Nyt myös EY-tuomioistuin on ensimmäisen kerran ottanut kantaa lakko-oikeuteen. Sen mukaan ammattiyhdistysliikkeen neuvottelu- ja lakko-oikeus ovat perusoikeuksia, jotka yhteisön toimielinten täytyy ottaa huomioon, ja jotka saattavat osaltaan rajoittaa muiden perusoikeuksien käyttämistä. Ammattiliitot voivat ryhtyä työtaisteluun työntekijöiden suojelemiseksi.