TEAMin historia
Lisätietoa historiasta
TEAMin edeltäjien historiasta on kirjoitettu seuraavat kirjat:
Viestintäalan ammattiliitto Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton historia, osa 1 Kirjatyöntekijäin ammatillinen järjestäytyminen ja ammattiyhdistyspolitiikka Suomessa vuonna 1914, (Matti Nieminen 1977), osa 2 Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton työehtosopimuspolitiikka, ammattiyhdistystoiminta ja suhteet muihin organisaatioihin 1915-1973 (Kyösti Suonoja 1977), osa 3 Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton ammattiyhdistyseheytyksessä ja työehtosopimuspolitiikka tulopoliittisella kaudella 1968-1979 (Simo Laaksovirta 1994), osa 4 Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton työehtosopimuspolitiikka vuosina 1979-1985 sekä sektorikohtainen edunvalvonta 1970-luvulta 1990-luvun alkuun (Simo Laaksovirta 1997)
Tekstiili- ja vaatetustyöväen liitto (yhdistyi Kemianliiton kanssa 2004)
Säikeistä yhteen, Tekstiili- ja vaatetustyöväen historia (Heikki Näreikkö, Tenho Takalo, 1986)
Taitavien käsien liitto, Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto Teva 1970-2004 (Merja Kaarninen, Pekka Kaarninen, Tanja Sänkiaho, 2005)
Lasi- ja Posliinityöväen Liitto (yhdistyi Kemianliiton kanssa 1995)
Lasi- ja Postiilityöväen liitto 1906-1981, 75-vuotisjulkaisu (Aimo Löfberg, 1981)
Eräitä havaintoja lasi- ja posliinityöntekijäin pitkältä marssilta (Topi Partanen, 1986)
Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto (yhdistyi Kemian Työntekijäin liiton kanssa 1993)
Suutareita ja nahkureita (Taisto Harra, 1968)
liiton nimi oli tuolloin Suomen Nahka-, Jalkine- ja Kumityöväen Liitto
Säikeistä yhteen ja Taitavien käsien liitto -kirjoja voit tilata TEAMin toimistopalveluista.
Kirjojen hinta on 25 euroa/kappale.
SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen historiasta tietoja SAK:n sivuilta.
115 vuotta ammattiyhdistystyötä jäsenten olojen parantamiseksi
Suomen ammattiyhdistysliike syntyi teollistumisen myötä 1890-luvulla. Ensimmäinen TEAMin esi-isistä oli Helsingissä 18.-20.8.1894 perustettu Suomen Kirjaltajaliitto. Lähes tasan kolme vuotta myöhemmin 16.8.1897 perustettiin Jalkinetyöntekijäin Liitto. Järjestömurros on ollut jatkuvaa. TEAMilla on kolmisenkymmentä edeltäjää.
TEAMin alojen työt ovat ikivanhoja. Ihmiset ovat jo esihistoriallisena aikana esimerkiksi valmistaneet vaatteita, muokanneet eläinten nahkoja, tehneet keraamisia esineitä ja käyttäneet värejä. Kirjapainotaito on peräisin 1400-luvulta.
Suomessa teollinen toiminta käynnistyi 1500-luvulla. Tuolloin perustettiin verkakutomoja muun muassa Turun linnaan ja Halisten kosken partaalle. Yksi pisimpään yhtäjaksoisesti toimineista tehtaista on Nuutajärven lasitehdas, joka perustettiin 1793. 1700-luvulla tiedetään toimineen myös tulitikkutehtaita. Ensimmäinen Ruotsissa, johon Suomi kuului vuoteen 1809 asti, painettu kirja on vuodelta 1483.
Ay-liikkeen perusta teollistumisessa
Suomessa laajamittainen teollistuminen lähti kuitenkin käyntiin vasta varsin myöhään, 1800-luvun jälkipuoliskolla. Teollinen tuotantotapa merkitsi perusteellista elämäntapojen muutosta. Vuosituhansia oli eletty keräily-, metsästys- ja maataloudesta. Muutamassa vuosikymmenessä maahan synnytettiin teollisuutta monissa tapauksissa ulkomaisen pääoman turvin.
Tehtaisiin tarvittiin työväkeä ensin tuhansia, sitten kymmeniä ja satojatuhansia työläisiä. Sitä saatiin maaseudun tilattomasta väestöstä. Suomessa alkoi sisäinen muuttoliike, joka jatkuu edelleen.
Kurjat olot huusivat muutosta
Työväen asumis- ja palkkaolot olivat monissa tapauksissa äärimmäisen puutteellisia. Tehtaat olivat likaisia ja monella tavalla terveydelle vaarallisia. Käsitteitä työsuojelu tai edunvalvonta ei edes tunnettu. Lapsityövoiman käyttö oli yleistä. Työpäivät olivat 10-12-tuntisia. Ei ollut puhettakaan, että palkoista olisi neuvoteltu.
Nämä kurjat olot huusivat muutosta. Työväen piirissä alettiin ajatella, että vain yhdessä voimme parantaa olojamme, että meidän on pakko järjestäytyä. Muuten ei muutosta tule.
1880-luvulla tehtaisiin alkoikin syntyä ammattiyhdistyksiä. Hyvin nopeasti ne alkoivat perustaa valtakunnalliseksi yhdyssiteekseen ammattiliittoja. Ensimmäinen niistä oli Suomen Kirjaltajain Liitto, joka perutettiin 1894, vuonna 1897 aloitti Jalkityöntekijäin Liitto ja vuonna 1899 Kaakeli- ja fajanssityöntekijäin liitto. Liittojen tärkein tehtävä oli jäsenten työ- ja elinolojen kaikkinainen parantaminen.
Työnantaja ja valtiovalta kohteena
Ammattiliittojen strategia oli kaksihaarainen. Oman alan työnantajia painostettiin parantamaan työoloja ja palkkausta. Tavoitteeksi asetettiin, että kullakin alalla olisi yhteneväiset työehdot, joista neuvoteltaisiin ja sovittaisiin keskitetysti. Näin tavoitteeksi tulivat alakohtaiset työehtosopimukset.
Samanaikaisesti painostettiin valtiovaltaa, jotta maahan saataisiin lakeja säätelemään työelämän kohtuuttomuuksia. Yksi tärkeimmistä tavoitteista oli kahdeksantuntinen työpäivä, joka toteutui vuonna 1918.
Kaikkineen on ay-liikkeen painostustoiminta vaikuttanut siihen, että Suomeen on rakennettu sosiaalilainsäädännön kautta laaja hyvinvointijärjestelmä, joka koostuu sadoista erillisistä laeista.
Luonnollista oli, että ammattiliitot harjoittivat heti perustamisestaan lähtien yhteistoimintaa. Tämä oli tärkeää erityisesti, kun vaadittiin uutta lainsäädäntöä. Yhteistyönsä systematisoimiseksi ammattiliitot perustivat yhteiselimekseen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n. Tämä tapahtui 1907.
TEAMin viisi haaraa
Nykyisellä TEAMilla on kolmisenkymmentä edeltäjää. Liitolla on viisi ”pääjuurta”: kenkä-, nahka- ja kumiteollisuus, lasikeraaminen teollisuus, tekstiili- ja vaatetusteollisuus, monista eri teollisuudenaloista koostuva kemianteollisuus ja kirjapainoteollisuus.
Näillä pääjuurilla on tapahtunut monia murroksia. Kokonaisia tuotannonaloja on lopetettu, esimerkiksi fajanssiteollisuus. Työntekijöiltä ovat loppuneet työt ja se mitä on jäänyt jäljelle on organisoitunut läheiseltä tuntuvaan liittoon.
Ammattiliittojen kehitys ei ole ollut tasaista eteenpäinmenoa. Päinvastoin, 115-vuotisesta historiassa on selkeitä nousu- ja laskuvaiheita, jotka liittyvät Suomen poliittiseen ja taloudelliseen kehittymiseen. Voimakkaimpia eteenpäinmenon kausia ovat olleet viime vuosisadan alku, sotien jälkeinen aika sekä 1970-luku.
1970, 1993, 1994, 2004 ja 2010 merkkivuosia
Kemianalojen näkökulmasta järjestöllisessä mielessä kiinnostavimpia lähihistorian vuosia ovat 1970, 1993, 1994, 2004 ja 2010.
1970 SAK:n eheyttämisen yhteydessä perustettiin Kemian Työntekijäin Liitto KTL, joka nopeasti vakiintui vaikutusvaltaiseksi ammattijärjestöksi. Se ja Kumi- ja nahkatyöväen liitto KNL yhdistyivät vuonna 1993 Kemianliitoksi. Fuusioon yhtyi vuonna 1994 Lasi- ja Posliinityöntekijäin Liitto LPL.
Vuonna 2004 Kemianliiton ja Tekstiili- ja vaatetustyöväen liiton Tevan fuusiolla rakennettiin noin 50 000 jäsenen etuja valvova Kemianliitto.
Viimeisin vaihe fuusiokehityksessä on vuoden 2010 alussa toimintansa aloittanut TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto, joka on noin 67 000 jäsenen yhteenliittymä.